maanantai 6. heinäkuuta 2015

Entä jos saavutan tavoitteen?

Avioero omakotitalon valmistuttua, äkkikuolema eläkkeelle jäätyä - kaikki tuntevat tapauksia, joissa kauan odotettu tavoite ei tuokaan sitä, mitä on kuviteltu. Tavoitteen saavuttaminen on tunnetusti vaarallista jos siihen ladataan liikaa odotuksia.
Onneksi minulla ei ole tätä vaaraa. Tällä hetkellä näyttää äärimmäisen epätodennäköiseltä, että saavuttaisin tänä vuonna tavoitettani, siis neljän tunnin alitusta maratonilla.
Juoksin eilen maratonvauhdilla 13 kilometriä ja syke näytti nousevan tasaisesti. Se ei lupaa hyvää. Loput kolme kilometriä lenkistä juoksin verkalleen. Kunto ei vain nouse, olen yrittänyt kaikkea, on pitkiä ja lyhyitä lenkkejä, on hitaita ja nopeita, on kiihtyviä ja vaihtelevia.
Nyt on myönnettävä, että neljän tunnin alitus saattaa olla yksi niistä lukuisista asioista, joihin minulla ei yksinkertaisesti ole edellytyksiä.
Vielä on aikaa harjoitella ja siksi on edelleen pieni mahdollisuus. Mutta se vasta hirivittääkin. Entä jos saavutan tavoitteen, lakkaako juokseminen kiinnostamasta ja tuleeko sen tilalle jokin uusi harrastus? Vuoristokiipeily? Postimerkkeily?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti