maanantai 29. kesäkuuta 2015

Juokseminen kasvattaa



Olen saavuttanut Wilson Kipsongin ja Dennis Kimetton!
En nyt aivan vielä nopeudessa, mutta pituudessa kuitenkin. Juoksukelloa varten piti mitata pituus. Tein sen tieteellisellä tarkkuudella suorakulmaa ja ovenkarmia hyväksikäyttäen ja sain tuloksen, joka oli täsmälleen sama kuin näillä kenialaisilla ihmejuoksijoilla. Merkillistä asiassa on se, että aiemmissa mittauksissa, joista edellinen lienee armeija-aikainen, olen ollut kaksi senttiä lyhyempi. Olin siis kasvanut, ja tarkistusmittaus näytti edelleen samaa lukemaa.
Voiko ihminen kasvaa tässä iässä? Olin kyllä lukenut, että harjoittelu etenkin kovilla tehoilla voi lisätä kasvuhormonin eritystä. Olisiko se nyt vaikuttanut? Asiaa piti tutkia luotettavista lähteistä kuten erilaisilta nettisivustoilta. Kaikkialla oltiin yksimielisiä siitä, että ihminen ei kasva enää nuoruusvuosien jälkeen. Luut nyt vain ovat sellaisia, että kun ne ovat tiettyyn mittaan kovettuneet, niin siihen ne jäävät.
Mittanauha vakuutti kuitenkin toista. Se johtunee vain lihasten ja ryhdin muutoksesta, joka istumatyöläiselle on vajaan kahden vuoden aikana tapahtunut. Nyt minulla on siis konkreettista näyttöä juoksun hyödyllisyydestä. Ainakaan tämä asia ei mennyt väärin.
No, yhdessä suhteessa tässäkin tuli virhe, ja kalliiksi käyvä sellainen. Pituus on noussut, mutta vyötärön mitta kutistunut kahdella tuumalla. On ollut pakko uusia vaatevarastoa, sillä ennen niin hyvin istuneet Levi Strauss -farkut alkoivat roikkua tavalla, joka sai minut näyttämään ikääntyneeltä hiphopparilta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti