Liikkeelle tauon jälkeen

Tällaiseen maisemaan on aivan pakko päästä juoksemaan. 

En voinut vastustaa kiusausta. Sateisen yön jälkeen ilma oli raikas ja tuoksuva ja kainuulainen rantapolku avautui edessä kutsuvana. Oli pakko pitkästä aikaa laittaa juoksukengät jalkaan ja lähteä liikkeelle. Hölköttelin hitaasti, eihän täällä päin muutenkaan mitään kiirettä pidetä. Garmin oli myös mukautunut kainuulaiseen sielunmaisemaan eikä turhaan hoppuillut satelliittien löytämisen kanssa. Vasta jossain puolimatkassa se sai sijaintini selville. Mutta eipä tässä nyt juostukaan kelloa vastaan. Ainoa vastustaja oli oma kunto.
Olen ollut juoksematta toukokuusta asti. Ensimmäiset yritykset talven jälkeen päättyivät kehnosti. Minkäänlaista vauhtia en saanut pidettyä ja vakuutuin siitä, että terveydentilassa on jotain vikaa. Lääkäri ei löytänyt mitään erityisempää. Oli siis vain myönnettävä, että olen taas ikääntynyt ja talvikauden kuntonotkahduksesta on entistä hitaampaa nousta.
Päätin jo, etten luovuta vaan jatkan sitkeästi ja yritän päästä takaisin juoksukuntoon. Lähdin normaalille kympin lenkille, juoksin hitaaasti, hengästyin silti, ja päätin lyhentää lenkkiä parilla kilometrillä. Ja sitten se iski. Polvessa tuntui äkkiä sellainen kipu, että jalka tuntui menevän voimattomaksi. Oli pakko levätä vähän. Pian jatkoin, ja taas sama kipu. Lenkin loppuosa meni kävelyksi.
Ja siihen se loppui, en uskaltanut juosta, sillä välillä kipua tuntui jo kävellessäkin. Olin varma oireiden ohimenevyydestä, mutta niin ne vain jatkuivat. Jotain tietysti oli pakko tehdä. Siispä olen pyöräillyt, sehän on ainakin hyvä tapa saada peruskunto takaisin.
Ja jos muuten olisi huvittanutkin kokeilla, ennätyshelteet vaimensivat sellaiset mielihalut tehokkaasti Olen jälleen Kuhmossa, ja täällä on ollut koko ajan niin tukalan kuumaa, että juokseminen ei aivan ensimmäisenä ole tullut mieleen.
Uiminen sen sijaan on maittanut, sillä rantakin on aamuisin rauhallinen. Tänä aamuna sade kuitenkin jatkui. Eikä silloin tietenkään voi mennä uimaan, uimisen jälkeenhän saattaisi kastua. Ja ilmakin oli viilentynyt.
Siispä päädyin pitkän tauon jälkeen juoksemaan muutaman kilometrin lenkin. Löntystämistähän se oli. Mutta syke pysyi ihmeen kohtuullisena koko ajan. Ja mikä tärkeintä: ensimmäistä kertaa tänä kesänä juokseminen tuntui jotenkin mukavalta. Eikä polvi nyt ainakaan ole yhtään kipeä.
Mistä minä nyt keksin tekosyyn olla lähtemättä lenkille?

Pitäisiköhän aloittaa?

"Pitäisiköhän taas aloittaa?" kysyin vaa'alta.
"Apua! Apua! Minut litistetään kuoliaaksi!" se vastasi.
"Älä nyt liioittele, kolme kiloa näyttää tulleen syksystä lisää."
"Apua! Tulkaa ottamaan dinosaurus pois päältäni!"
"Hyvä on, kysyn sitten peililtä."
"Ai että pitäisikö? No katso nyt itse!" peili vastasi. Katsoin. Ne kolme kiloa näyttivät tulleen yhteen ja samaan kohtaan.
Pitäisi aloittaa. Mutta kun sykevyön pukeminen on jotenkin niin epämiellyttävää, niin ei huvita lähteä.
"Nyt meillä on useita malleja, jotka mittaavat sykkeen suoraan ranteesta", myyjä sanoi.
"Minulla on niin kapea ranne, että isot kellot istuvat huonosti, se Polarkin aivan kalvaa rannetta."
"Siinä tapauksessa kehotan tutustumaan tähän Garmin F 35 -kelloon, joka on erittäin pieni ja hyvin istuva, mutta siinä on kaikki tarvittavat perustoiminnot."
Sitten myyjä katsoi minua arvioivasti ja jatkoi:
"Ja se on hyvin yksinkertainen käyttää."

Pieni ja kätevä kello, joka ei vaadi sykevyötä. Toiminnoiltaan Polar V 800 -kelloni on tietenkin ylivoimainen, mutta jokapäiväiseen käyttöön Garmin on sopivampi. 

Enää jäi ongelmaksi se, ettei huvittaisi kiertää aina niitä samoja lenkkejä.
"Oletko huomannut, että kunta on tehnyt uuden hienon väylän aivan tuonne rantaan, todella hienoihin maisemiin?" kysyi juokseva naapuri. En ollut huomannut ja menin katsomaan.

Lähirantaan on tehty uusi kevyen liikenteen väylä. 

Siinä meni sekin tekosyy. Ja niin juoksin talven jälkeen ensimmäisen yhtään pidemmän lenkin. Sen päätteeksi Garmin kiitteli minua vuolaasti. Olin sen mielestä tehnyt ennätyksen kilometrillä, maililla ja viidellä kilometrillä ja juossut kaikkien aikojen pisimmän lenkin. Kannatti ostaa uusi kello.