Hyötyliikuntaa

Näissä maisemissa juokseminen yhdisti huvin ja hyödyn. 

Auton huollattaminen on yksi niitä ihmiskunnan vitsauksia, joka on vain hyväksyttävä. Joskus olen jäänyt odottamaan, mutta se on tappavan pitkäveteistä. Kun odotustilan repaleiset autolehdet on tutkittu pikkuilmoituksia myöten ja esillä olevien autojen renkaat potkittu, ei muuta älyllistä virikettä enää ole tarjolla. Sen jälkeen ei voi muuta kuin istua, tuijottaa tyhjyyteen ja vajota talvihorrosta muistuttavaan olotilaan.
Toisin oli eilen. Jätin auton aikaisin aamulla huoltoon enkä voinut jäädä odottamaan, tällä kertaa kun piti vaihdattaa haljennut tuulilasikin. Lähdin siis juosten kotiin. 14 kilometriä kaupunkimaisemaa, viehättävää rantatietä, vettä, metsää, tasaista ja mäkiä, aivan ihanteellista juoksumaastoa. Syke pysyi sopivana, lämpötila oli 15 asteen tuntumassa, taivas oli pilvinen, mutta sade ei alkanut.
Miksi ihmeessä en ollut tätä keksinyt aikaisemmin? No siksi, että huolto oli aina sattunut sellaiseen aikaan, että taivaalta tuli jäätävää räntää tai tiet olivat iljanteisia.
Kaiken lisäksi näissä olosuhteissa juoksu vielä sujui hyvin ja kevyesti. Juoksuindeksikin kohosi korkeammalle kuin koskaan aiemmin tänä vuonna. Kerrankin oikeaa hyöty- ja huviliikuntaa!
Tämä kokemus antoi energiaa melkei koko päiväksi. Hyvä tuuli kesti aina siihen asti, kun sain autohuollon laskun.